Juhlahumua Tukholmassa ja suomalainen joulupöytä voittaa ruotsalaisen.

Eilen oli ilmassa paljon rakkautta ja esteettisyyttä. Tukholman Ritarihuoneella vietettiin ruotsalais-australialaisia häitä.

 

Keskellä kattomaalausta on kolme kruunua, sama symboli kuin Ruotsin jääkiekkojoukkueella.

Eilinen Luciaesitys sai suuret aplodit hääillallisen yhteydessä.

Häiden jälkeen kävimme vielä Grand-hotellin sviitissä, jossa oli puolisoni kollegoita, nuoria menestysputkessa olevia pankkiireja. Heillä oli kova vauhti päällä kun saavuimme ja hulppean kaunis juhlatila. Isot kultaiset ilmapallot illallispöydän päällä oli mielettömän kaunis juhlatilan koristeluidea. Oli kiva seurata sivusta, miten puoliso sai tässä porukassa lähes kuninkaallisen kohtelun.

Tämä viikko on ollut täynnä juhlia ja vielä on viikonloppu edessä. En jaksaisi tarpeeksi hyvin, jos minulla ei olisi Apinanleipäpuun uutetta seurani. Se virkistää minua paljon enemmän kuin kofeiini. Toisaalta sivuvaikutuksena hiukseni tuuhentuvat valtavasti, mutta olen siitä vain tyytyväinen.

Mutta ihanaa, että joulu on tulossa. Pelkästään sen ajatteleminen luo hyvän olon.

Olin pari viikkoa sitten ruokakaupassa puolisoni kanssa. Poimin hyllyltä suklaajoulukalenterin ja kysyin puolisolta, haluaako hän samanlaisen vai toisenlaisen. Hän alkoi nauraa. Suklaakalenterit olivat kuulemma lapsia varten. Miksi mukamas?

Me kaikkihan odotamme joulua ja odottaminen on mukavampaa, kun joka päivä löytää jotain luukun takaa. Yleensä minulla on vähintään kaksi kalenteria, sillä avaaminen on kaksinverroin maukkaampaa.

Aloin etsiä kaupasta löytäisinkö jotain aikuisten joulukalentereita tyyliin After eight -suklaata, mutta en löytänyt. Miksi suurin osa joulutarjonnasta on vain lapsia varten?

Miksi joulua pitäisi kaikkien rakastaa:

  1. Joulun evankelistinen sanoma on osa meidän kulttuuriperintömme ja eettistä sielumaisemaamme. Näitä asioita pitää mielestäni muistuttaa mieleemme vähintään kerran vuodessa.
  2. Ystävät ja perhe kokoontuvat yhteen. Onko oikeasti muilla asioilla merkitystä?
  3. Ihmiset antavat pieniä lahjoja tai joulukortteja toisilleen ja haluavat kertoa toiselle, että ovat tärkeitä heille.
  4. Koti koristellaan traditioilla. Niistä rakentuvat muistikuvamme ja oma identiteettimme.
  5. Jouluna tulee vuoden tilinpäätöshetki, niin pankkitilin kredit ja debit yleensä muuttuvat radikaalisti ja kaikki se tapahtuu yleensä vain  lähimmäisenrakkauden vuoksi. Jouluna päivitetään myös muuttuneet ruokavalintamme, maistuuko kinkku edelleen vai sopiiko tilalle jokin kasvisvaihto? Entä tuodaanko kotiin janoinen joulukuusi vai muovinen tekokuusi? Jouluna päivitetään siis eettiset valintamme, mikä on hyvä asia. 
  6. Jouluna saa syödä liikaa hyvällä omalla tunnolla.
  7. Jouluna aikuisista tulee lapsia. Sitä tunnetta on varjeltava jokaisessa meissä.
  8. Joulu on odotusta, kivan odottaminen luo onnen tunteita.
  9. Joulu on hyvänmielen jakamista. Riitoja pitää välttää kuten jo sanotaan vanhassa joulurauhan julistuksessa.
  10. Jouluna rauhoitumme, kortisolitasot laskevat ja keho saa tarvittavan latautumisperiodin.

Mutta sitten toisaalta, vähän voi toki valittaakin. Miksei joulupukki voisi olla vähän sporttisemman näköinen! Miksi Coca-Colan rekka on suunnattu vain lapsille? Missä on meidän keski-ikäisten naisten rekat? Ja mitä kivaa ne pitäisi sisällään?

Ensimmäinen yhteinen joulu nykyisen mieheni kanssa oli jännää, sillä sain samassa tutustua ruotsalaiseen joulunviettoon, uusin makuihin ja tottumuksiin. Suurin osa on silti melko samanlaista niin ruotsalaisessa kuin suomalaisessa joulunvietossa. Ehkä Julmustin ja sahramin erittäin tärkeä merkitys tuli selkeästi esille, mutta luulen, että nekin ovat jo parissa vuodessa tulleet suosituiksi suomalaisessa joulupöydässä. Rosolli sen sijaan on meille tärkeää ja sitä ei löydy ruotsalaisesta joulupöydästä, eikä myöskään laatikoita, jotka ovat meille pyhääkin pyhimpiä jouluruokia. Eilen hääjuhlissa illallispöydässä istuva ruotsalainen mies kertoi, että hän ostaa kaikki juoluruokansa suomalaisesta myymälästä. Hänen mielestään suomalainen joulupöytä on oikea joulupöytä. Aloin miettiä asiaa ja totta, olen itsekin samaa mieltä. Suomalainen joulupöytä voittaa ruotsalaisen joulupöydän tarjonnan. Mutta sahramiglögiin olen ihastunut. Se perinne taitaa tulla ihan jostain muualta kuin Pohjoismaista.

Ps. Jouluna sydänriski on suurimmillaan ja myös vatsavaivat liikasyönnistä. Me otamme niitä ehkäistäksemme Cayennea, apinanleipäpuun uutetta ja kurkumaa.

Me olemme myös säästyneet kaikilta flunssilta vaikka joka puolella on flunssaisia ihmisiä. Inkivääri on tähän ihan parasta. Nyt on hyvä aika ottaa inkivääriä joka päivä jottei jouluna ole flunssassa.

Rakastan meidän synkkiä ja surullisia joululaulujamme ja erityisesti muutamia toistoja niistä. Ohessa muutamia omia suosikkiani.

En etsi valtaa loistoa -”En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan; Mä pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan!”
Varpunen jouluaamuna -”En mä ole, lapseni, varpu tätä maasta, olen pieni veljesi, tulin taivahasta. Siemenen pienoisen, jonka annoit köyhällen, pieni sai sun veljesi enkeleitten maasta.”

Sylvian joululaulu -”Miss' sypressit tuoksuu nyt talvellakin, istun oksalla uljaimman puun, miss' siintääpi veet, viini on vaahtovin ja sää aina kuin toukokuun. Ja Etnanpa kaukaa mä kauniina nään, ah, tää kaikki hurmaa ja huumaapi pään, ja laulelmat lempeesti lehdoissa soi, sen runsaammat riemut ken kertoilla voi!”

Oi jouluyö -”Orjuus on poissa, veljesvaino päättyi,siis Luojan kiitosta laulamme vaan.”

Heinillä härkien kaukalon -”Keskellä liljain ja ruusujen nukkuu Herra ihmisten Enkelparven tie kohta luokse vie rakkautta suurinta katsomaan.”

Sinivuorten yö- ”Sinivuorten yö siellä uuras työ se on päättynyt jo juhla nyt.”

Me käymme joulun viettohon -”Oi ystävät jos myöskin me kuin tietäjämme nuo veisimme kullan mirhamin tuon rakkaan lapsen luo niin meille joulu maallinen olis alku joulun taivaisen.”

Jouluyö juhlayö -”Kaks vain valveil on puolisoa lapsen herttaisen nukkuessa.”

Maa on niin kaunis -”Kiitävi aika, vierähtävät vuodet miespolvet vaipuvat unholaan.”

Mikä on sinun mielestä kaunein joululaulu?

Rauhallista kolmatta adventtiviikonloppua ja joulun odotusta,

Pauliina

 

Leave a comment

Name .
.
Message .