Tästä aiheesta ei pitänyt kirjoittaa

Joulu on lähestymässä ja alkaa jokavuotinen virallinen hyväntekeväisyyssesonki. Hyväntekeväisyys on parhaimmillaan altruismia, vaikka aito altruistinen hyväntekeväisyyttä tekevä sydän ei ole itsestäänselvyys.Periaatteessa ei ole väliä sille, mitkä lähtökohdat ihmisillä on toisten auttamiselle, sillä lopputulos ratkaisee. Lähtökohtaisesti ihminen on hyvä ja auttaa muita aina kun siihen kykenee.

Suhtaudun itse negatiivisesti kadulla kerjääjiin, sillä pelkään, että kolikkojen lisääntyessä kippoihin rikollisliiga siellä taustalla innostuu ja tuo lisää kerjääjiä meidän kulmille. Ja se myös sotii liian vahvasti omaa demokraattista mentaliteettiamme vastaan. Sitä varten meillä on esimerkiksi hyvin toimiva kirkon apu -järjestelmä ja kirkkojen pankkitilit ovat perinteisesti olleet kunnossa.

Toki hyvän jakamisesta saa myös itse onnen tunteita ja siksi kriitikkojen ja nihilistien mielestä hyväntekeväisyydessä on myös aito annos itsekkyyttä mukana. Olen samaa mieltä, mutta mitä sitten? Lopputulos ratkaisee. Ja mitä syvemmälle mennään tarkastelussa, niin esimerkiksi Yhdysvalloissa saa verohyvitystä saman vuoden aikana antamista hyväntekeväisyysrahoituksesta. Siis jos kyseinen taho kuuluu verohyvitysten rekisteriin. Ja mitä enemmän antaa sitä enemmän saa verohyvitystä. Systeemi voisi toimia Suomessakin, sillä täällä joka tapauksessa ihmiset lahjoittavat varoja eri tahoille. Lopputulos tässäkin asiassa ratkaisee.

Eniten olen ihastunut australialaisen filosofi Peter Singerin teorioihin ja hänen ajatukseensa efektiivisesti altruismista. Singer on kansainvälisesti tunnettu, sillä hänellä on professuuri myös Princetonin yliopistossa. Singerin mielestä esimerkiksi hyväntekeväisyyden ja vaikkapa kansainvälisten taloudellisten tukien suhteen pitäisi tarkkaan harkita teon seuraus- ja hyötyeettisiä vaikutuksia. Pointti on siinä, että altruistinen tukeminen ei ole aina tehokasta, päinvastoin. Sillä saatetaan tukea korruptiota tai yksilötasolla passiivisuutta. Altruistisen tukijan pitäisi huolehtia myös siitä, että tuki varmasti luo tilannetta paremmaksi eikä vain tueta luottamalla aikaisemman järjestelmän asiasta huolehtimiseen. Esimerkiksi kansainvälisissä tuissa enemmän pitäisi keskittää tarkkailu koko hyötyketjuun loppuun asti. Isoissa kasvottomissa järjestelmissä on aina yllättävän monta reikää. No tämä menee kauas yksilöiden elämästä. Ja hyötyajattelu jos mikä tuntuu kylmältä. Vaikka hyväntekeväisyydessä kyse on nimenomaan optimaalisen hyödyn antamisesta toiselle taholle. Optimaalisen siksi, että liika hyödyn saanti luo uusia ongelmia.

Silti olen erityisen viehättynyt Singerin ajatuksista myös eläinten oikeuksien puolustajana, sillä hän tuo esille kirjoituksissaan perusfaktaa siitä, että eläimet kokevat myös kärsimystä ja siksi ihminen ei voi kävellä eläinten oikeuksien yli huolehtimatta sitä, että jos eläimiä syödään, niin niiden ei pidä joutua kärsimään. Henkilökohtaisella tasolla, tuntuu, etten ole vieläkään päässyt yli kaksi kuukautta sitten hummerimetsästyksestä. Suloiset hummerit ja ravut näyttivät vahvaa karaktääriä käyttäytymällä kiukkuisesti, kun joutuivat pois omalta mukavuusalueeltaan merestä. Minulle vakuutettiin, että kärsimys on sadasosa sekunnin kestävä. Niin onneksi se olikin. Sitten kun tunteet tulevat mukaan eläinten syömiseen, niin lautasen sisällön hankinnasta tulee automaattisesti hankalampaa. Yksilötasolla altruismipohdintaa joutuu varmasti jokainen käymään läpi vähintään alitajuisesti lähes päivittäin.

En ole itse ikinä tavannut ketään, joka olisi altruistisempi, vain toisen hyvää ajatteleva, kuin oma äitini. Olen aina pitänyt häntä taivaalta pudonneena enkelinä, joka on tullut tekemään hyvää maanpäälle.Itse en ole samaa kaliiberia. Absoluuttisen altruistisen ihmisen kanssa eläminen ei aina ole silti sataprosenttisen helppoa, vaikka niin voisi kuvitella. On ollut aikoja, jolloin se on rasittanut lapsuuden perheeni arkea, sillä erilaisia avunpyyntöpuhelinsoittoja saattoi tulla useita päivittäin. Perheeni ja minä itse myös jouduttiin pohtimaan omia altruistisia-itsekkäitä tunteita etenkin siinä vaiheessa, kun äitimme oli adoptoimassa aikuista hankalan elämän läpikäynyttä naista. Silloin tuli raja vastaan. Eli terve itsekkyys puolialtruistisuudella on varmasti paras yhtälö.

Puhtaimmillaan altruistinen suhde onkin äiti lapsi -suhde, jota maalaustaiteessa kuvataan kauniisti Pieta-aiheina. 

Altruistinen luonne ei ehkä pysty pitää myöskään tarpeeksi omia puoliaan. Läpi lapsuuteni olen senkin joutunut kokemaan, kun herkkä vaikkakin samalla vahva ja omalla alallaan avantgardea aikoinaan tehnyt äitini tuli kotiin itkien sillä muut kävelivät hänen kiltteytensä yli. Hän perusti kaikkiaan viisi parturikampaajien ammattitaitoa lisäävää yhteisöä ja isompia julkisia hyväntekeväisyystapahtumia. Silti, hän oli aina liian kiltti ja vaatimaton ottamaan kiitosta itselleen ja monta kertaa näin, että hän olisi toivonut jonkun huomaavan. Se sattui minua joka kerta ja päätin aina, etten suostu ja halua koskaan olla liian kiltti ihminen, saati vaatimaton, saati anna kenenkään kävellä itseni yli. Luulen, että olen ainakin siinä antivaatimattomuudessa onnistunut!:)

Kiltti saa aina kokea asiat nahoissaan. Useimmilla meistä on varmasti samanlaisia kokemuksia omissa muodoissaan. Olen aina miettinyt, että pärjääköhän pahasuinen räyhääjä parhaiten, jotta muut eivät yritä yliastua.

Suuren kiitoksen haluan antaa puolisolleni, joka on opettanut minulle, miten ihmisten ei anneta kävellä ylitse. Hän on haastanut minua koko ajan pitämään paremmin puoliani ja sitä, ettei huonoja asioita saa hyväksyä. Taannoin hän uskalsi esimerkiksi tuoda julki erään tahon kavallus- ja väärinkäyttöepäilyjä, vaikka häntä uhkailtiin ja samalla kun muut pelkäsivät kertoa totuutta. Ihailen hänen tätä hänen rohkeaa piirrettään, että hän ei anna kenenkään kävellä ylitseen, paitsi minun, mikä kai on normaalia avioliitossa.:)

xx

Näihin sanoihin päätän saarnani ja aion itsekkäästi syödä cayenneporkkanakeittoani ja cayennehirviomelettia. Olen täysin rakastunut näihin funktionaalisiin ruokiin, antioksidantit syömisen yhteydessä. Huomaan, että kehoni ei saa tarpeeksi imeytyviä vitamiineja ja mineraaleja kasviksista, vaan kasviperäiset yrtit erillisenä tehostavat imeytymistä. Ihmisten kehot ovat silti erilaisia ja riippuu paljon lääkkeistä ja ruuista, mitä syö samanaikaisesti.

Muuten www.herbs.ninja sivut on päivitetty ja sieltä voi nyt hankkia joulupukin konttiin mukavia tuotteita rakkaillemme, joiden toivomme pysyvän terveenä, hiusten ja ihon voivan hyvin, mielen pysyvän raikkaana ja ylensyömisen vähentyvän. Nämä yrttijauheemme tukevat kaikkea noita. 

Vinkki matkailijoille! Jos saatte ruokamyrkytyksen matkallanne, niin inkivääri/hunajatee todella auttaa tasaamaan olotilan! Sain parannettua oman oloni nopeasti näillä nikseillä Karenissa Nairobissa. ks. alla oleva kuva.

 

Leave a comment

Name .
.
Message .